Kahdeksan vuodenajan kansani

Äitini sai tämän riskun ukiltani yli 40 vuotta sitten ja minä sain sen äidiltäni. Koru on jo kulunut eikä yhtä loistelias kuin monet tämän päivän riskuista mutta heittämällä minulle se rakkain ja arvokkain esine.

Äitini on suomalainen, isäni saamelainen. Minä olen molempia. Synnyin 1970-luvulla Saamenmaalla, josta tieni vei lapsena Pohjois-Karjalaan ja myöhemmin edelleen maailmalle.

Suomalaisuus ja saamelaisuus riitelee minussa välillä keskenään mutta yleensä ne ovat sovussa, tai ainakin väleissä. Välillä jompi kumpi nousee enemmän esille toisen antaessa sille kunnioittavasti tilaa.

Tämä Hurinapajan teemaosio ”Kahdeksan vuodenajan kansani” toimii kulkuvälineenä matkatessani saamelaisuuden ja saamelaisen identiteettini parissa.

Tarkoitukseni on pitää teksteissäni hyvin henkilökohtainen näkökulma, maalailla pääosin omaa minääni ja saamelaisuuttani sekä tuoda esille juuri niitä omia ajatuksiani ja näkökulmiani asioihin. Ehdotonta totuutta ei teksteistäni kannata siis hakea. Toivon, että pidät mielessäsi, että minun ajatukseni voivat myös olla erilaisia kuin jonkun toisen saamelaisen, tai mitä saamelaisuuden yleensä oletetaan olevan (älä muuten oleta vaan ota selvää!), me saamelaisetkin kun olemme yksilöitä omine näkemyksinemme ja kokemuksinemme, niin kuin ihmiset muissakin kansoissa.

Niille, jotka eivät vielä tiedä, kerron lyhyesti, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kulttuuri, perinteet ja historia, ja jonka kotiseutualue, Saamenmaa eli Sápmi, käsittää pohjoisen Suomen lisäksi osan Ruotsia, Norjaa ja Venäjää. Saamelaiskäräjät-sivusto tietää kertoa, että yhteensä saamelaisia on noin 75 000-100 000, Suomessa saamelaisia asuu noin 10 000. Suurin osa, yli 60 prosenttia, Suomessa asuvista saamelaisista asuu kotiseutualueensa ulkopuolella, aivan kuten minäkin.

Vielä teemaosion nimestä. Saamelaiset eivät ole tyytyneet neljään vuodenaikaan vaan vuodenaikoja pohjoisessa on kahdeksan: talvi, kevättalvi, kevät, kevätkesä, kesä, syyskesä, syksy ja syystalvi. Vuodenajat menevät suunnilleen näin: talvi on joulu-maaliskuussa, kevättalvi maalis-huhtikuussa, kevät touko-kesäkuussa, kevätkesä kesäkuussa, kesä juhannuksesta elokuuhun, syyskesä elokuussa, syksy syys-lokakuussa, syystalvi marraskuussa.

Saamenmaalla eletään siis kahdeksaa vuodenaikaa ja siksi saamelaisia voi kutsua kahdeksan vuodenajan kansaksi. Kuulostelin asiaa, ja päädyin siihen, että tämän teemaosion nimeksi ”Kahdeksan vuodenajan kansani” on passeli.

Kahdeksan vuodenaikaa artikkelissa

Kahdeksan vuodenaikaa artikkelissa ”Vuodenajat vaihtuvat meissä” (http://ace.ulapland.fi/talvitaide/oppimateriaalia/vuodenajat_me.html)

Listaan alle vielä kirja- ja linkkivinkkejä, joista voit löytää lisää tietoa saamelaisista ja saamelaisuudesta.

Linkkivinkit

  • Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten poliittinen elin, joka valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Sivuilta löytyy paljon tietoutta saamelaisista ja saamelaiskulttuurista sekä hyödyllisiä linkkejä.
  • Oktavuohta on saamelaisista ja saamelaiskulttuurista kertova nettilehti.
  • Pääkaupunkiseudun saamelaisten yhdistys City-Sámit Ry.
  • Saamelaisnuorten yhdistys Suomen Saamelaisnuoret Ry (SSN).
  • Museo- ja luontokeskus Siida.
  • Sano se saameksi -projektin sivut, joilta löytyy paljon tietoa.

Kirjavinkit

  • Aikio, Kirste, Salminen, Esa ja West, Suvi. Märät säpikkäät sápmi underground – saamelaisten käyttöopas. (2013)
  • Holmberg, Niillas. Jos itseni pelastan itseltäni. (2015)
  • Holmberg, Niillas. Luku Suohpangiehta teoksessa Särjetty maa, toimittanut Ihalainen, J.K. (2015)
  • Kulonen, Ulla-Maija, Seurujärvi-Kari, Irja ja Pulkkinen, Risto. The Saami – A Cultural Encyclopaedia. (2005)
  • Lehtola, Veli-Pekka. Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide. (1997, uudistettu painos 2015)
  • Lehtola, Veli-Pekka. Saamelaiskiista – sortaako Suomi alkuperäiskansaansa? (2015)
  • Lehtola, Veli-Pekka. Saamelainen evakko. (1994, toinen uudistettu painos 2004) Tästä kirjasta löytyy myös isovanhempieni historiaa.
  • Lehtola, Veli-Pekka. Luku Saamenmaa sodan jaloissa teoksessa Sodan ekologia, toimittaneet Laakkonen, Simo ja Vuorisalo, Timo. (2007) Mummoni muistelot ovat auttaneet kirjailijaa tässäkin kuten edellisessä teoksessa.
  • Lehtola, Veli-Pekka. Saamelaiset suomalaiset – kohtaamisia 1896-1953. (2012)
  • Lehtola, Veli-Pekka, Piela, Ulla ja Snellman, Hanna (toim.). Saamenmaa – kulttuuritieteellisiä näkökulmia. (2012)
  • Lindgren, Anna-Riitta. Helsingin saamelaiset ja oma kieli. (2000)
  • Magga, Päivi ja Ojanlatva, Eija (toim.). Ealli biras – Elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma. (2015)
  • Mustonen, Tero ja Syrjämäki, Eija (toim.). It is the Sámi who own this land – Sacred Landscapes and Oral Histories of the Jokkmokk Sámi. (2013)
  • Pentikäinen, Juha. Saamelaiset – pohjoisen kansan mytologia. (1995)
  • Puuronen, Vesa. Luku Saamelaisten kohtaama rasismi teoksessa Rasistinen Suomi. (2011)
  • Sámi Duodji ry. Suomen saamelaispuvut. (2010)
  • Seurujärvi-Kari, Irja (toim.). Beaivvi mánát – saamelaisten juuret ja nykyaika. (2000)
  • Seurujärvi-Kari, Irja, Halinen, Petri ja Pulkkinen, Risto (toim.). Saamentutkimus tänään. (2011)
  • Siltala, Pirkko. Taakkasiirtymä. Trauman siirto yli sukupolvien. (2016)
  • Turi, Johan. Kertomus saamelaisista. (Suomennos 1979, alkuperäinen 1910) Johan Turi oli ensimmäinen saameksi kirjoittanut saamelaiskirjailija, jota pidetään myös ensimmäisenä saamelaisena tutkijana ja tiedemiehenä.
  • Valkeapää, Leena. Luonnossa – vuoropuhelua Nils-Aslak Valkeapään tuotannon kanssa. (2011)
  • Valkonen, Sanna. Poliittinen saamelaisuus. (2009)

(helmikuu 2016)

 

Mainokset