Olepa hiljaa, saamelainen!

Väittäisin, että tälläkin hetkellä suurin saamelaisten Suomessa kohtaama ongelma on se, että saamelaista ei haluta kuulla eikä näkökulmaa ymmärtää saamelaisiin vaikuttavissa asioissa. Saamelainen halutaan hiljentää. Saamelaisen kokemuksen ja näkökulman esille tuominen ei ole toivottavaa.

Ja kun saamelaista ei kuunnella, ei häntä tavallaan myöskään ole olemassa. Eikä siten saamelaista ja hänen oikeuksiaan tarvitse ottaa huomioon yhteiskunnassamme, saamelaisia koskevissa keskusteluissa ja saamelaisiin vaikuttavissa poliittisissa päätöksissä. Suomessa vallitsee saamelaisen hiljentämisen kulttuuri.

Kuva on Suohpanterrorin loistavaa tuotantoa (http://suohpanterror.com/)

Koska voin jo heti kättelyssä kuulla suuttunutta murinaa ”yleistämisestä” niin totean heti alkuun, että kaikki ei-saamelaiset eivät tietenkään harjoita sortoa ja hyväksy toisten hiljentämistä vaan ovat aidosti kiinnostuneita saamelaisista, heidän ajatuksistaan ja kulttuuristaan sekä käyvät ilahduttavan asiallista ja aitoon ymmärrykseen pyrkivää keskustelua saamelaisasioista. Eli jos tämän tekstin jälkeen et tunnista itsestäsi saamelaisille tai muille vähemmistöille haitallisia ja sortavia tapoja puhua ja toimia niin älä hätäile, syyttävä sormi ei osoita sinuun ja voit ottaa rennosti. Mutta pyydän kuitenkin vielä, mikäli et ole niin jo tehnyt, että tutustut hieman pintaa syvemmältä niihin valtarakenteisiin, joita valtaväestön ja vähemmistöjen välillä on, mitä vaikutuksia näillä valtarakenteilla on ja pohdit vielä sen kautta, että osallistutko kenties kuitenkin tiedostamattasi vähemmistöjen vähättelyyn ja sivuuttamiseen. Me kaikki teemme jatkuvasti virheitä ja meillä kaikilla, minullakin, on haitallisia ajattelumalleja ja toimintapoja, jotka vaikuttavat toisiin ihmisiin ja heidän ihmisarvoonsa negatiivisesti, kysymys onkin vain siitä, olemmeko valmiita tekemään töitä sen eteen, että näemme ne itsessämme ja sen jälkeen vielä muutamme tapaamme toimia.

Saamelaiselle hiljentämisen kulttuuri on kuitenkin aito ongelma minkä huomaa paitsi poliittisessa päätöksenteossa, myös – ja varmasti vielä näkyvämmin – sosiaalisessa mediassa ja muilla kansalaisten keskustelufoorumeilla.

Koska sain hiljattain kokea tämän saamelaisen hiljentämisen kulttuurin ihan henkilökohtaisesti oikein malliesimerkin kautta, päätin, että nyt on aika kirjoittaa tästä. Tarkoitukseni on tämän henkilökohtaisen esimerkin kautta hieman valaista sitä, mitä usein on olla saamelainen osapuoli keskusteluissa. Toivon, että jaksatte lukea loppuun asti tämän varmasti raskaslukuisen ja aikaa vievän tekstin (joka päättyy superpositiiviseen vireeseen, sen lupaan!).

Liityin pari kuukautta sitten erääseen Lappia ihastelevaan Facebook-ryhmään hienojen kuvien ja mukavien tarinoiden toivossa. Näitä hienoja maisemakuvia ja mukavia tarinoita ihmisten Lapin reissuista ryhmässä paljon onkin, mutta surukseni huomasin aika pian ei-saamelaisen ylläpitäjän omituisen tavan esittää vanhojen, lähinnä Museoviraston, kuvien kautta mennyttä aikaa, jota hän kutsuu ”vanhaksi hyväksi ajaksi”. Tämä aika tuntuu sijoittuvan n. 1800-luvun loppupuolelta n. 1960-1970-luvulle. Hänen yksi tavoitteensa ryhmässä on siis esitellä tätä ”vanhaa hyvää aikaa” vanhojen valokuvien kautta. Ja eihän siinä mitään, vanhoja kuvia on aina mukava katsella. Mutta tapa, jolla hän nimenomaan saamelaisia ja saamelaista kulttuuria esittelee heihin liittyvien vanhojen kuvien kautta on vähintäänkin kyseenalaista, pahimmillaan loukkaavaa, usein täysin virheellistä sekä aina täysin vailla kritiikkiä ja kontekstiin asettamista.

Ryhmän ylläpitäjä on julkaissut monia Museoviraston vanhoja valokuvia, joissa hän glorifioi Lapin ”vanhaa hyvää aikaa” esimerkiksi sanoin ”ihanteellinen”, ”kirkasotsainen” ja ”rehellinen” aika. Hän on julkaissut Museoviraston vanhoja valokuvia saamelaisista tai muka-saamelaisista korostaen kuinka hienoa aikaa se on ollut, koska esimerkiksi ”lapinpukujakin on käytetty arkena”. Hän on eräässä 1950-luvun Kilpisjärveä kuvaavassa kuvassa haikaillut ”vanhan hyvän ajan” perään, koska se ”oli vielä sitä tietäjien ja lapin noitien aikaa”. (1. saamelaiset käyttävät edelleenkin ja etenkin tänä päivänä jälleen yhä enenevissä määrin saamenpukua, eli lapinpukua, niin töissä kuin vapaa-ajallakin ja 2. 1950-luvulla ei ole ollut enää tietäjiä, lapin noitia tai shamanismia – mihin tietäjillä ja lapin noidilla kenties viitataan -, sillä saamelaisten kansan- ja luonnonuskon hävittämisestä piti valtiot ja kirkko hyvän huolen jo aikaa ennen 1950-lukua.)

Ryhmän ylläpitäjän tietotaso saamelaisista, saamelaisten historiasta ja kulttuurista vaikuttaa siis melko olemattomalta eikä hänellä tunnu olevan sensitiivisyyttä saamelaisasioissa.

Tämä ”vanhan hyvän ajan” ihannoiminen saamelaiskontekstissa on se, mikä minua on ”nyppinyt”. Kun ajattelen vaikkapa 1950-luvun saamelaisten asemaa niin ei tulisi mieleenikään kuvailla sitä sanoin ”vanha hyvä aika”. Olen aiemmin ollut kommentoimatta ryhmässä näkemiäni ylläpidon harjoittamia ja ylläpitämiä saamelaisten esittelyyn liittyviä epäkohtia, mutta päätin viimein kertoa oman näkökulmani asiaan viime perjantaina. Mitä siitä lopulta seurasi? Minun käskettiin ”rauhoittua”, lopettaa ”vaahtoaminen” ja ”olla loukkaamatta ylläpitoa ja ’tuhansia’ muita ryhmän jäseniä” sekä odottaa 30 vuotta, jolloin ajattelen ”hieman rennommin” kun olen päässyt ”nuori idealisti”-vaiheesta ohi.

Tätä keskustelua käytiin perjantai-illasta lauantai-iltaan kahdessa eri julkaisussa, ylläpitäjän omassa, sekä ”erään saamelaisen” tekemässä julkaisussa tuon ylläpitäjän julkaisun aiheuttaman keskustelun jälkimainingeissa. Hyvin pian kaikki kommenttini yhtä lukuunottamatta, sekä liuta hänen omiaan sekä muiden kommentteja, poistettiin ensimmäisestä julkaisusta ja tuo ”erään saamelaisen” tekemä julkaisu poistettiin lopulta kokonaan. Koska olivathan nämä kaikki kommentit ”riidanhalua” ja ”ylläpidon mielen pahoittamista” eivätkä ”kuuluneet ryhmään”. (Missä saamelaisen on lupa kommentoida saamelaisia koskevia asioita jos ei siellä missä näkee saamelaisia esitettävän kyseenalaisella, virheellisellä ja haitallisella tavalla?)

Viikonlopun perusteella vaikuttaa siis siltä, että ryhmän ylläpitäjän mielestä vähemmistöedustajalla ei ole hänen ryhmässään oikeutta tuoda asiallisesti ja rauhallisesti esille omia ja kansansa tuntoja liittyen siihen kuinka ryhmässä esitetään vanhojen kuvien kautta saamelaisia, historiaa ja kulttuuria. Vähemmistöedustajalla ei mitä ilmeisimmin hänen ryhmässään ole oikeutta ottaa kantaa itseään koskevassa asiassa silloin kun näkee ylläpidon toiminnassa räikeän epäkohdan, koska ”ryhmän hengen on pysyttävä hyvänä ja positiivisena”.

Hieman alempana esitän kuvakaappauksia ryhmän ylläpitäjän kanssa käymistä keskusteluistani hänen julkisessa Facebook-ryhmässään. Ensimmäisen, ylläpitäjän oman, julkaisun yhteydessä käydystä keskustelusta en julkaise kahta kommenttia lukuunottamatta muiden kuin itseni ja ryhmän ylläpitäjän kommentteja. Toisen, ”erään saamelaisen”, julkaisun yhteydessä käydystä keskustelusta julkaisen hänen aloituskirjoituksensa sekä minun ja ylläpitäjän keskinäisen keskustelun lisäksi kahden muun henkilön kaksi kommenttia, nämä ihmiset kuuluivat siihen joukkoon, jotka olivat tämän alkuperäisen keskustelun nähneet, pohtineet sitä ja nyt päättivät uudessa julkaisussa asettua meidän asioita kommentoineiden saamelaisten taakse ja tuoda ilmi, että eivät hyväksy ylläpidon toimintaa. Harmikseni tästä toisesta julkaisusta minulla jäi ottamatta kuvakaappauksia aika paljon, siellä olisi ollut monia hyviä puheenvuoroja niin muilta saamelaisilta kuin ei-saamelaisiltakin.

Keskustelussa omissa kommenteissani pyrin siihen, että tunnekuohusta huolimatta esittäisin näkemykseni asiallisesti ja rauhallisesti, omasta näkökulmastani, kuitenkin samalla yrittäen olla kunnioittava ja ymmärtävä myös ryhmän ylläpitäjää eli keskustelukumppaniani kohtaan. Jälkeenpäin olen tietenkin harmitellut sitä, että en ilmeisesti osannut esittää asiaani niin, että olisin tullut ymmärretyksi, että en joissain kohdin tullut käyttäneeksi toisenlaisia sanoja tai lisännyt johonkin kohtaan joitakin sanoja, tai että en joissain kohti pehmentänyt sävyäni (etenkin kun tämä ”sävyn pehmentäminen” tuntuu olevan tärkeää silloin kun vähemmistöedustaja esittää mielipiteitänsä ja kritiikkiänsä valtaa pitävien toimintatapoja kohtaan, tiedättehän, se vanha ”vähemmistön on oltava aina nätisti ja kiltisti, jotta muut eivät pahoita mieltään).

Noh, nyt tämä alkaa tuntua jo luihulta etukäteisohjailulta joten välttääkseni suohon uppoamisen, annan nyt jokaisen arvioida asiaa itse kuvakaappauksien kautta.

Kommentit luetaan kuvista vasemmalta oikealle. Tekstini jatkuu vielä kuvien jälkeen.

Kuva 1. Ensimmäinen julkaisu.

 

Kuva 2. Ensimmäinen julkaisu.

 

Kuva 3. Ensimmäinen julkaisu. Tässä vaiheessa ihmiset huomasivat, että ylläpitäjä oli poistanut yhtä lukuunottamatta kaikki kommenttini ja liudan omiaan sekä muiden kommentteja, ja muokannut julkaisunsa saatetekstiä.

Tässä kohtaa sensuuri oli siis iskenyt ja jota ylläpito jatkoi vielä tämän jälkeen. Lisäksi hän oli samoihin aikoihin muuttanut julkaisunsa saatteen sanoja sellaiseksi kuin ne kuvan alaosassa ovat. Uusi julkaisun saate on siinä mielessä edelleen ongelmallinen, että siinä käytetään sanaa ”lapinpuku”. Lapinpuku on sama asia kuin saamenpuku. Näillä naisilla ei siis nähdäkseni ole päällään lapinpukua, vaan lapinpukua muistuttava vaate. Tosin tässä kohtaa on myönnettävä, että en ole ihan perillä kaikkien alueiden vanhojen saamenpukujen variaatioista, joten on olemassa mahdollisuus, että olen väärässä vaikka sitä kovasti epäilenkin. Heillä ei myöskään käsittääkseni ole päällään Lapin (minkään alueen) kansallispukua, sillä ne kansallispuvut mitä olen nähnyt eivät näytä ollenkaan tuolta. Ylläpitäjällä näyttää siis menevän sekaisin sanat ”lapinpuku”, ”saamenpuku” ja ”Lapin kansallispuku”. Ja kuten jotkut kuvan alle kommentoivat, tämä kuva vaikuttaa olleen ns. promootiokuva, jonka avulla Lapin ”eksotiikkaa” on yritetty myydä matkailun edistämiseksi. Näillä promootiokuvilla ei ole saamelaisten kanssa mitään tekemistä, niissä ei yleensä esiinny saamelaisia ja hyvin harvoin aitoja saamenpukuja (näinhän asianlaita on edelleenkin Lapin matkailun mainostamisessa).

 

Kuva 4. Toinen julkaisu. Kuvakaappauksesta on jäänyt pois ylläpitäjän vastaus aloittajalle. Vastaus sijoittuu ennen minun ensimmäistä kommenttiani ja se kuuluu näin (suora lainaus): ”[Nimi], olet varmasti ihan fiksu ihminen, mutta miksi sinä haluat tuottaa mielipahaa ylläpidolle ja tuhansille muille tästä ryhmästä pitäville? Jos kahden nätin tytön kuva lapinvaatteissa oli liikaa sinulle ja olen sillä kuvalla, jota itse en ole voinut ottaa, mielestäsi loukannut koko alkuperäiskansaa, on sinun itse aika vetää johtopäätökset ryhmään kuulumisestasi.”

On ymmärrettävää, että minkä tahansa Facebook-ryhmän ylläpitäjä haluaa pitää ryhmän sellaisena kuin hän on sen tarkoittanut, ja sitä kautta kommentointia on monesti rajoitettava ja jäseniä ohjeistettava kommentoinnin säännöistä. Täysin asiaan liittymätöntä kommentointia tai karkeaa huutelua ei tarvitse sietää yhdenkään ylläpitäjän. Ja ymmärrän, että monen mielestä on varmasti rasittavaa ja epäsoveliasta ja kenties loukkaavaakin tuoda ”ikäviä” asioita esille ”hyvän mielen” ryhmässä (tässä tapauksessa, kuten kävi ilmi, kyseessä siis tosin on ”hyvän mielen” ryhmä muille kuin saamelaisille). Tämä kaikki on ymmärrettävää.

Mutta Facebook-ryhmäkään ei toimi yhteiskunnasta erillisenä ekosysteeminä vaan se on suorassa yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan, sitä heijastellen ja ihmisten mielikuvia ja mielipiteitä muokaten. Ja silloin mennään Facebook-ryhmässäkin erittäin kyseenalaisille vesille jos järjestään kielletään ja sivuutetaan kaikki vähemmistöedustajien asiallisesti ilmaisemat näkemykset, jotka kuvaavat heidän omia ja kansansa huolia ja tuntoja, ja jotka ovat siinä hetkessä aiheutuneet suoraan ryhmän ylläpitäjän huolettomasta, tietämättömästä ja kyseenalaisesta vähemmistöön kuuluvien ihmisten ja heidän kulttuurinsa esille tuomisesta. On kovin kyseenalaista, että valtaa käyttävän toimintatapoja kritisoivat äänet poistetaan järjestelmällisesti, sillä eikös se ole diktatuuria jos mikä.

Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että itse kävin tätä keskustelua vain kahdessa julkaisussa yhden vuorokauden aikana (viime perjantai-illasta lauantai-iltaan), muutoin olen ollut ryhmässä hiljaa. Kyse ei siis ole ollut ainakaan minun osaltani, eikä tämän kyseessä olevan vuorokauden keskustelujen osalta, ”spämmäämisestä” ja asian jatkuvasti esille tuomisesta.  Ja vielä, reaktioni ja kriitiikkini ei koskenut vain tuon alkuperäisen julkaisun saatesanoja (ja vielä vähemmän itse julkaisun kuvaa) vaan se koski ryhmän ylläpitäjän yleistä linjaa hänen esitellessään saamelaisia vanhojen valokuvien kautta, linja, joka mielestäni oli haitallinen ja täysin vailla historiallista kontekstia.

Tämä kommenttien järjestelmällinen poistaminen on tosiaankin oiva esimerkki siitä kuinka saamelainen halutaan pitää hiljaisena, jotta muut voivat pitää yllä hyvää pöhinää ja ”fiilistellä”, kuten ryhmän ylläpitäjä totesi. Hänen mielestään on siis ilmeisesti tärkeämpää, että ei-saamelaiset saavat ”fiilistellä” Lapin ”romantiikkaa” niiden virheellisten mielikuvien varassa, joita heillä saamelaisista ja saamelaisesta kulttuurista on, kuin kuunnella mitä tämän päivän, ihka elävällä saamelaisella on asiasta sanottavana. Ryhmän ylläpitäjä ei tietenkään ole ainoa ei-saamelainen Suomessa, jolla tämä kanta on. Kyseisen ryhmän kohdalla tämä linja on kuitenkin erityisen hämmentävä, sillä ylläpitäjä ja ryhmän jäsenethän ovat ns. ”lapinhulluja”, Lappia rakastavia ihmisiä. Mutta ilmeisesti vain silloin kun heidän mielikuviensa vastainen, se todellinen, elävä saamelainen jätetään yhtälöstä pois?

Kysehän ei tietenkään ole vain tästä yhdestä tietystä Facebook-ryhmästä ja sen ylläpitäjästä, vaikka tässä kuvailemassani keskustelussa hiljentämisen kulttuuri harvinaisen räikeästi esille tulikin. Kyse on laajemmasta ilmiöstä, johon tämä kyseinen ryhmä nyt sattuu ottamaan osaa. Saamelaisen kokemuksen ja näkökulman vähättely ja sivuuttaminen, saamelaisen solvaaminen ja suoranainen rasismi on edelleen ihan arkipäivää, jonka kanssa saamelaiset valitettavasti joutuvat elämään.

Olen lukenut lukemattomia kommentteja eri foorumeilla siitä, kuinka saamelaisia käsketään isällisesti ”rauhoittumaan” ihan jo itsensäkin takia koska ”tuo vaahtoaminen kääntyy jo asiaasi vastaan”. Olen nähnyt monta monituista kertaa kuinka saamelaisia käsketään ”lopettamaan turhasta valittaminen” ja kuinka saamelaiset leimataan ”riitaisaksi kansaksi” milloin minkäkin syyn takia. Tällaisten kommenttien ja herruustekniikoiden käytön ainoa tarkoitus on hiljentää saamelainen, saada hänet tuntemaan, että hän on hupsunpupsu pieni ihminen ilmaistessaan mielipiteitään sekä kaiken lisäksi hän on väärässä koska ei-saamelainenhan tietää aina paremmin sen mitä ja miten saamelaisen tulee puhua ja mikä saamelaisen kohtelu ja kokemus on. Tämä kaikki, vaikka saamelainen olisi esittänyt asiansa täysin asiallisesti ja perustellen. Saamelaisen tulee olla hiljaa, jotta ”muilla” on kivaa eikä heidän elämänsä häiriinny.

Voihan tietämättömyys ja ymmärryksen halun puute.

Miksi saamelaista ei haluta kuulla saamelaisia koskevissa asioissa? Miksi saamelainen ei tule kuulluksi? Onko kyse siitä, että saamelaisten hiljaisuuteen ja alistumiseen tottunut valtaväestö ei nyt osaakaan suhtautua äänekkäämmäksi käyneeseen vähemmistöön? Että se, että saamelaiset ovat vihdoin alkaneet pitää enemmän ja johdonmukaisesti kansansa ja oikeuksiensa puolia, nähdäänkin nyt valtaväestön taholta ”riidanhaluisuutena” ja epätoivottuna käytöksenä? Onko kyse siitä, että valtaväestö yrittää – osittain tiedostamatta, osittain tietoisesti – pitää totutunlaiset valtasuhteet valtaväestön ja vähemmistöjen välillä voimassa?

Mutta tiedättekö mitä? Se on hyssyttelyn ja hiljaisen alistumisen aika jo ohi. Me olemme täällä ja me olemme äänekkäitä niin kauan ennen kuin tulemme kuulluksi, niin kauan ennen kuin meitä kohdellaan reilusti ja oikeudenmukaisesti, kulttuuriamme arvostaen ja ajatuksiamme kuunnellen ja ne huomioon ottaen.

Hmmm, minustakin, hillitystä-älä-vaan-aiheuta-kohtausta-minustakin, on näköjään hyvää vauhtia tulossa kunnon saamelaisasianainen. Tiedättehän, se sellainen raivostuttavan äänekäs, vietävän röyhkeä, hupsua aatteen paloa turuilla ja toreilla rasittavuuteen asti julistava saamelainen, joka kaiken lisäksi vielä kuvittelee olevansa jotenkin parempi ja erikoisempi kuin kaikki muut.

Näitä asioita kun pohtii, Suomessa ja Suomen kansalaisena, niin sitä väkisinkin tulee välillä mieleen, että ylireagoinko minä? Liioittelenko? Uhriudunko? Ymmärränkö tahallani väärin? Haastanko riitaa ja valitan turhasta? Mutta sitten kun muistaa taas sen historian, sen nykytilanteen, sen kohtelun, sen marginaalissa pitämisen ja sen hiljentämisen, niin vastaukseksi muodostuu vääjäämättä ”en”.

Loppuhuomio: Kun tämä teksti oli kirjoitettu (vaan ei vielä julkaistu), huomasin, että tämän Lappi-aiheisen Facebook-ryhmän ylläpitäjä oli muokannut hyvin paljon monien julkaisemiensa saamelaisia tai muka-saamelaisia esittävien vanhojen kuvien saatetekstejä. Niistä oli monin kohdin poistunut viittaukset ”vanhaan hyvään aikaan”, ”lapintyttöihin”, ”lapinpukuihin” ja monet saamelaisia esittävät kuvat olivat muuttuneet vähemmän värittyneiksi eikä niitä enää ryyditetty ajattelemattomilla, haitallisilla sanoilla.

Alkoiko ylläpitäjä siis viikonlopun keskustelujen jälkeen ymmärtää toimintansa kyseenalaisuuden ja ymmärtää meidän äänessä olleiden saamelaisten näkökulmaa paremmin? Siltä se näyttää.

Mitä tästä jäi lopulta minulle päällimmäiseksi mieleen? No se, että opin nyt kovin konkreettisesti, että näillä keskusteluilla ON väliä. Lopulta keskustelu on se, mikä vie asioita eteenpäin ja ainakin toivoni mukaan auttaa saamelaisia ja ei-saamelaisia ymmärtämään toisiaan paremmin, usein tämä tapahtuu tietenkin turhauttavan hitaasti, mutta välillä hyvin nopeastikin, kuten nyt ilahduttavasti nähtiin.

Esitän sydämelliset ja vilpittömät kiitokseni ryhmän ylläpitäjälle toimintatapojensa tarkistamisesta, uuden näkökulman hyväksymisestä sekä todistamisesta oikeaksi arveluni siitä, että hän lopulta todellakin on empaattinen ja hyvää tahtova ihminen, niin kuin useimmat ihmiset yleensäkin.

Ja kiitokset esitän myös kaikille niille saamelaisille ja näkökulmaamme ymmärtäneille ei-saamelaisille, jotka viikonlopun keskusteluun osallistuivat kommentteineen ja tykkäyksineen, olette huippuja ja teoillanne todellakin on väliä!

(Lisäys tekstin julkaisemisen jälkeen: ryhmän ylläpitäjä on ryhmässään julkaissut pahoittelunsa viikonlopun toiminnastaan sekä ryhmän aikaisemmasta tavasta esitellä saamelaisia vanhojen kuvien kautta. Hän kertoo käyneensä (yksityisesti) antoisan keskustelun henkilön kanssa, jota olen tässä tekstissä kutsunut ”erääksi saamelaiseksi” ja tulleensa ajatelleeksi asioita uudelta kantilta sekä ottaneensa ”opiksi” [hänen käyttämänsä sana].

Joten tosiaan, tästä kehkeytyi nyt oikein hieno esimerkki siitä mihin keskustelujen kautta voidaan päästä: parempaan ymmärrykseen siitä mitä on olla toinen. Hienoa toimintaa kaikilta osapuolilta, ja etenkin ryhmän ylläpitäjältä.)

***

Asiallinen kommentointi on Hurinapajassa aina tervetullutta, sen sijaan kaikenlainen möyhkääminen ei. Hurinapaja julistautuukin möyhkäämisvapaaksi alueeksi. Lue lisää kommentoinnin säännöistä.

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Olepa hiljaa, saamelainen!

  1. Hieno kirjoitus! Sain vinkin tästä kirjoituksesta samana päivänä kun blogini Outin kanssa on julkaistu Kuurojen liiton bligissa. Käsittelimme blogissa juuri näitä asioista, mutta viittomakielisten näkökulmasta. Niin paljon yhtymäkohtia!

    Tykkää

Kommenttisi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s